Eipä oo ihan taas menny niinku piti. Viime viikolla kolmena peräkkäisenä iltana kaljaa ja tupakkaa päälle kuinka paljon lie.. Ei näin ei.

Olen ollut noin viikon nyt keski-suomessa kotona, täällä se vaan on jotenkin niin vaikeaa pitää itsekuria.. Jotain positiivista kuitenkin, kävin maanantaina lääkärissä ja siellä punnittiin, niin paino on kuitenkin syksystä asti pysynyt samana. Positiivista siinä on se että ei ole ainakaan noussut, vaikka on tullut mätettyä vaikka sun mitä ja liikuntakin on ollut niin pirun satunnaista.

Noh, vaikeuksien kautta voittoon....

 

Maanantaina kävin hakemassa meidän perheeseen uuden jäsenen. :)

Saanen esitellä Neiti Herra Tiuku Lapanen. :D <3

Tänään olisi kolmas päivä ilman tupakkaa. Voin kertoa että on tuskaista! Kouluhommat painaa päälle ja ahdistaa muutenkin. Apuna lopettamiseen käytän nikotiinilaastareita ja sähkötupakkaa (josta ei kyllä tunnu hirviästi olevan apua). Laastareiden avulla olen syksyllä lopettanut pariksi viikoksi, mutta ylläriylläri, lopetin niiden käytön liian aikasin ja niinhän se tuska vei taas voiton.

Olen polttanut 12-13 vuotiaasta aika lailla säännöllisesti. Eli noin kymmenen vuotta. Äh, elämäni paskin päätös on ollut aloittaa joskus. Mutta olihan se silloin siistiä kun kaikki kaveritkin poltti. Koulukiusattuna sitä sitten tunsi kuuluvansa johonkin porukkaan kun itsekin alkoi polttamaan.

Nyt siis lopetan oman terveyden takia ja tietenkin rahan takia. Ja tottakai T:n toiveestakin. On tullut huomattua aikanaan, että ei sitä pysty lopettamaan jos ei sitä itse oikeasti halua. ja vaikeaa se tuntuu olevan vaikka haluaakin. :D

 

Tänään olis tarkoitus lähteä salilla käymään, mutta en tiedä viekö kelkkaremppahommat sitten kuitenkin voiton.. saapi nähä...

Nyt makarooniloota uuniin ja koulutehtävien kimppuun!  

Nyt tuli semmoinen olo että haluan alkaa uudestaan kirjoittamaan tänne. Jonkinlainen purkamisen tarve iski. 

 Uutta elämää aloitellaan. Uuden miehen kanssa. Ja pyrkimys aloittaa myös uudet , terveellisemmät elämäntavat: tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen, liikunnan lisääminen ja tietenkin ruokavalion parantaminen. 

Viime syksy oli loistava. Liikuin lähes päivittäin, kuntosalireeniä kolme kertaa viikossa, zumbaa, itämaista tanssia ja lenkkeilyä. Olo oli mahtava ja oli upeaa kun huomasi että kroppa lähtee kiinteytymään ja vaatteet näyttävät paremmalta päällä. Innoituksena oli laihdutuleikkaus, jonka takia olin käynyt jo lääkärin juttusilla ja ravintoterapeutilla. Tupakoinninkin lopetin pariksi viikoksi. Mutta sitten, mitä tapahtui?! voi senkun tietäisi. 

Kaikki alkoi siitä, kun niskat meni niin jumiin että pää ei kääntynyt kahteen viikkoon. Sitten tulikin mahtava, kauan odotettu reissu Äkäslompoloon ihanien työkavereiden kanssa, ja sitten tulikin se joulu. Kaikki lähti menemään alaspäin.. paitsi paino! noh, tällähetkellä paino ei ole se mikä häiristee, vaikka sitä onkin n. 30kg liikaa. Nyt tavoitteena on kiinteytyä, kohottaa kuntoa ja saada elämä taas raiteilleen.

 

Ennen joulua tapahtui ihme. Kaksi vuotta sinkkuna ja sekalaisissa irtosuhteissa ja on off suhteissa kärvisteltyä joku ihana ilmestyi elämääni. Ja arvatkaas miten, no tietenkin suomi24 treffi palstan kautta. :D uskomatonta mutta totta. Joskus aikaa sitten olin yleisen huvin vuoksi tehnyt profiilin sinne ja ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen menin ja kirjauduin sinne. Siellä se oli, viesti ihanalta mieheltä johon ihastuin jo ensimmäisen viestin jälkeen. Siitä se lähti. Nyt ollaan yhdessä oltu reilu kuukausi. Välimatkaa meillä on reilut 300km ja ikäeroa 14 vuotta. Olen kuukauden aikana ollut noin viikon kotona, eli käytännössä elän tällä hetkellä täällä pohjois pohjanmaalla. T tykkää minusta juuri tälläisenä kuin olen. Ei tarvitse esittää mitään ja voidaan puhua asiasta kuin asiasta. Tottakai riitojakin on, mutta puhumalla niistä 10 minuutin sodista on tähän asti selvitty. Pitkästä aikaa olen oikeasti onnellinen!

Laihdutusleikkaus on nyt pitkän pohdinnan jälkeen hylätty. En tahdo  lähteä siihen näin nuorella iällä. Tiedän että pystyn itse vaikuttamaan omaan ulkonäkööni ja läskeihini jos vain oikeasti sitä haluan. Tästä se lähtee!

 

Äiteen synttärit ja isänpäivä on aina mukavasti samana viikonloppuna ni selviää yhillä samoilla juhlilla. :P

Samantapaisia kakkuja oon nähny parissakin blogissa ni aattelin kokeilla nyt sitä itte. :)

Tämmöinenpä siis tuli.. Välissä geishamousse, ja päällystetty pastaväreillä värjätyllä marsipaanilla. Marsipaanin alla sokericreme. Ruusut ja lehdet myös tehty marsipaanista..

Seuraavan kerran ku jotain päällystää ni täytyy muistaa toi alareuna huolitella tarkemmin!

Hitto noi ruusut  on vähän mitä on ku en tosiaan ole ku kerran aikasemmin niitä tehnyt... :/

Elikkäs nyt sitten viime päivittelyssä lupaamani K18 kakku.

Alunperin oli tarkoitus lähteä juhlimaan kaverin synttäreitä Hunksien keikalle, mutta se jouduttiin jättämään väliin, niin tässä sitten edes jotain silmäniloa:

Kakusta tuli vahingossa hiton iso. Tässä oli siis yksi 4 munan pohja ja yksi 6 munan pohja.

Välissä oli ihanaa geishamousse minkä bongasin Pullahiiren leivontanurkasta .  Tätä tullaan

 kyllä käyttämään vielä uudestaan! :) Marsipaanin alla sokericreme tasoittamassa, öh... ulokkeita. :D

Päällä vielä hieman kimallesuihketta tuomassa vähän öljyttyä Hunks meininkiä. :D

 

Geishamousse neljän munan kakkuun:

4 dl vispikermaa (itse laitoin 5dl)

100g maustamatonta tuorejuustoa (laitoin 200g)

5 kpl Geisha-patukkaa

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Pehmitä toisessa kulhossa tuorejuusto ja lisää joukkoon sulattettu suklaa. Sekoita joukkoon vielä vaahdotettu kerma.

 

Olin todella tyytyväinen tähän kakkuun! :) Seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla samanlaista kakkua, mutta eri sukupuolella. :D